Ocean Cleanup -niminen järjestö on viime vuosina herättänyt paljon myönteistä huomiota innovaatiollaan, jonka avulla merestä voi poistaa muoviroskaa. Järjestön 600 metriä pitkällä ja kolmen metrin syvyyteen ulottuvalla verkolla on koeluontoisesti poistettu muovia joistakin valtamerikohteista viime vuonna.

Kuin Taivaan lahjalta vaikuttanut roskankeräystapa ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton, muistuttaa biologi Rebecca Rae Helm The Atlantic -lehdessä. Hän toimii apulaisprofessorina Pohjois-Carolinan yliopistossa ja on erikoistunut meduusojen evoluution ja kehityksen tutkimiseen.

Helm on huolissaan niin sanotusta neustonista eli veden pintakalvon eliöstöstä, johon kuuluu levien lisäksi monia eläimiä erilaisista kotiloista ja meduusoista lähtien. Neustonille on tyypillistä vapaa kelluvuus, eli eläimetkään eivät usein kykene aktiivisesti liikkumaan eri alueille tai eri syvyyksiin, vaan ovat meren virtausten armoilla. Vaikka esimerkiksi kilpikonnat ja kalat eivät tässä mielessä kuulu neustoniin, monet niihinkin kuuluvista lajeista ovat riippuvaisia neustonista ravintonaan.

Neustoniekosysteemejä valtamerten eri osissa ei edes tunneta kovin hyvin moniin muihin biotooppeihin verrattuna. Rebecca Rae Helm kertoo selvittäneensä, että yksi alan tutkimuspioneereista 1950- ja 1960-luvuilla oli neuvostoliittolainen A.I. Savilov. Osa hänen varhaisimmista tutkimuksistaan on julkaistu vain venäjäksi, mutta esimerkiksi vuodelta 1968 löytyy englanniksi käännetty tutkimus neustoneista.

Savilovin mukaan Tyynellä valtamerellä on seitsemän suurta erillistä neustoniekosysteemiä, jotka ovat eri leveysasteilla ja poikkeavat toisistaan lajistoltaan merkittävästi. Sama vyöhykeilmiö näkyy tutummin esimerkiksi metsissä: viileämmillä ilmastovyöhykkeillä olevat boreaaliset havumetsät ovat selvästi erilaisia kuin hieman lauhkeamman alueen lehtimetsät, temperaattisen ja trooppisen vyöykkeen metsistä puhumattakaan.

Kaksi Tyynenmeren suurta roskapyörrettä ovat samalla vyöhykkeellä kuin neustoniekosysteemi numero kaksi. Kakkosekosysteemi on suunnilleen yhtä etelässä kuin Keski-Kiina, Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio sekä Kalifornian niemimaa Meksikon puolella. Se sijaitsee kuitenkin kaukana valtameren rannoista, joille taas ulottuu ykkösvyöhyke kaartaen pohjoisempaa.

Juuri neustonivyöhyke kakkoselle Ocean Cleanup -järjestö on aikonut keskittää puhdistustöitään. Rebecca Rae Helmin mukaan on aivan mahdollista, että merkittävä osa alueen pintaeliöstöstä ja sen myötä myös esimerkiksi pintavesikalakannoista tuhoutuu, jos massiiviseen puhdistukseen 600-metrisellä laitteella ryhdytään.

”Puhdistus” voikin pahimmillaan saada alueen eläinten kannalta yhtä ikävän merkityksen kuin mihin olemme tottuneet sen yhdistämään ihmisistä puhuttaessa. Järjestön tavoite poistaa 90 prosenttia Tyyneenmereen päätyneestä muovista voi tällöin tarkoittaa myös kuolemaa yli 90 prosentille kakkosvyöhykkeen neustonista.

Helm ei kokonaan torppaa mekaanisten meriroskakeräinten käyttökelpoisuutta. Hän kuitenkin huomauttaa, että hyviä tuloksia paljon vähemmin vahingoin voisi saada aikaan keskittämällä puhdistuksen esimerkiksi jokien ja lahtien suille, mistä suurin osa roskasta virtaa meriin.

Muita tapoja poistaa merestä muovia voisi olla esimerkiksi muovinsyöjämikrobien hyödyntäminen.